Lankoski Merikarvialla

Lankosken silta on kaksiaukoinen kiviholvisilta ja kuuluu keskiaikaiseen Satakunnasta Pohjanmaalle johtaneeseen Kuninkaantiehen. Silta on rakennettu 1887 ja nimettiini museosillaksi täyttäessään sata vuotta. Silta on ollut vuodesta 2002 kävely- ja virkistyskäytössä. Pitkän historiansa aikana silta on ollut yhteinen kokoontumispaikka, jossa on tanssittu, leikitty ja tapeltukin.

Merikarvianjoen Lankoski on suosittu perhokalastus kohde.

Tehtailija Johan Liljeblad rakennutti Lankosken jauhomyllyn v. 1835 ja siinä jauhettiin viljaa 960 tynnyriä vuodessa, vaikkakin sitä voitiin käyttää vain neljänä kuukautena vuodessa jää- ja tulvaesteiden vuoksi. Lisäksi hän rakennutti alueelle vesisahan ja saviastiatehtaan sekä v. 1840 paperitehtaan, joka oli Satakunnan ensimmäinen teollisuuslaitos. Liljeblad kuoli v. 1847 jättäen tehtaat ja viisi lasta leskelleen. Vuonna 1850 joulukuussa vietettiin Lankosken Isossa talossa Liljebladin lesken Margaretan ja häntä 15 vuotta nuoremman Antti Ahlströmin häitä. Lankosken mielenkiintoinen historia vie melkein mukaansa, mutta nyt takaisin myllyn tähän päivään. Moninaisten vaiheiden jälkeen mylly jäi tarpeettomaksi ja v. 1979 Kahvimylly avasi ovensa tarjoamalla kahvila- ja ravintolapalveluita. Vuonna 2001 mylly maalattiin ja katto uusittiin.

Lampinkoski Porin Ahlaisissa

Kartan mukaan Isojävestä lähtevä joki kantaa nimeä Poosjoki ja muuttuu Kivijärven ja Lampinjärven jälkeen Lampinjoeksi ja kantaa myöhemmin nimeä Pohjajoki, joka laskee Selkämereen.

Lampin vesisahan on perustanut kapteeni Erik Ingberg v 1730. A. Ahlström osti sahan v. 1892 kunnes saha lopetettiin 1901.

Neljäholvinen kivisilta on kaareutuu kauniina voimakkaasti virtaavan Lampinkosken yllä.

Hiukan erillään on vielä yksi kuivillaan oleva siltaholvi, kymmeniä metrejä pitkä vesiuoman jäänteet ja iso sammaloitunut kiviraunio muistuttamassa jostain menneestä teollisuudesta.

Sahan toiminnan johdosta alueelle on periytynyt monipuolinen jalopuita käsittävä kulttuurikasvillisuus.